Jännitystä ilmassa

Meikäpoika(tyttö) lähtee Budapestiin pääsiäisenä! Minä, suuri maailmanmatkaaja (Suuri? Kyllä. Maailmanmatkaaja? No jos Teneriffa lasketaan.), lähden hetken mielijohteesta Unkariin. Kuka niitä opintosäästöjä edes tarvitsee? Pyffpaff, lainaa ja nuudeleita, niillä mennään. Mutta siis jos löytyy vinkkejä Budapestiin (tai minne tahansa muualle samankaltaiseen paikkaan) niin otan niitä ilolla vastaan!

Jaaaa seuraavaksi viime aikojen kuvasaldoa. Aika heikkoa, myönnetään. Mutta hei, onhan teitä jollain pakko rangaista, koska en ole saanut yhtään ehdotusta 100. skräbläykseen! Joudun nyt siis silmät vereslihalla vartomaan ruudun äärellä milloin se ehdotus tulee, jotta voin kirjoittaa seuraavan postauksen. Koska sehän on jo se 100. Oi miten aika rientää bloggauksen parissa.
Not.

-H-

Pillkieväät

Penkkarit

Ette hei ikinä usko mitä tänään tapahtui. Tämä voittaa kaikki edelliset tapahtumat koko blogini historiassa! Joku- uskokaa tai älkää- oikeasti pyysi että voisinko taas kirjoittaa blogiini. Masokisteja, perkele, masokisteja.

Joten päätin laittaa niljakkaat kylmänhikiset sormeni töihin ja suoltaa penkkareista jotain bittiavaruuden syövereihin.


Kylläpä oli hauskaa houkutella pikkulapsia rekan alle karkeilla. Ainutlaatuinen kokemus. Ei mutta ihan tosi, varsinkin pienemmät lapset muuttuivat eläimiksi nähdessään ilmaista karkkia! Opettajat ja muutama vanhempi oppilas olivat muodostaneet eräällä koululla ihmisaidan pitämällä toisistaan käsistä kiinni, mutta pienet alakoululaiset elukat yrittävät ryömiä käsien ali ja työnsivät ja puskivat jotta pääsisivät parhaille apajille.. Ihan hullua. Ja kun heidä lopulta päästettiin irti, he tappelivat karkeista repimällä ja tönimällä. Naapurin hammaslääkärit katselivat varmasti onnenkyyneleet silmissä, miten plakkikasvatuksen saaneet lapsoset taantuvat viidakon lakeihin ilmaisen sokerin edessä. Ihme juttu, se karkkipussi kun tosiaan maksaa siellä kaupassa sen 2,10? Toisaalta, jos joku jakelisi rekoista ilmaisia viinapulloja, voisin kuvitella lukiolaisten käyttäytyvän ihan samoin.

Pukunikin muuttui viime hetkillä (se oli valmis edellisenä iltana n. klo 23.30) kaupasta ostetun kökkerön näköisestä itse tehdyn kökkerön näköiseksi. Rakas siskoni auttoi minua puvun kanssa, ja kun menin eräänä päivänä sovitukseen koko puku oli leikelty kappaleiksi.. Mutta ei siinä, siskoni avopuolisko oli takonut alumiinista suojuksen paloja, joiden päälle "vanhan" puvun palaset liimattiin. Joten sain sitten kehua että hei pukuni on alumiinia, vaikka takaosa oli hiukkasen naurettavan näköinen; mustat farkut ja työhousuista leikatatut takataskut, joiden yhdistelmä näytti epäilyttävästi mustilta housuilta joiden päällä oli valkoinen minihame-roiskeläppä. Mutta eipä siinä, hauskaa oli vaikka hikoilinkin baarissa kuin pieni possu. Ja jostain syystä unohdan aina alkoholin vaikutuksen alaisena etten osaa tanssia tai laulaa. Ja taas sitä mennään. Onneksi tällä kertaa oli sentään koko pään peittävä tunnistusta hankaloittava kypärä päässä.

Red dart pointing at me, just in case you missed the stormtrooper

Mun ideoima ja (rakkaan kaverin avustuksella) toteuttama abilakana

Lupaan yrittää löytää jostain hieman paremman kuvan

ps. mä tosiaan toivon ettei se näyttäny ihan tältä..

Ja lukiourani päätteeksi tein myös huonoimman julkisen esiintymiseni IKINÄ. (Mukaan luettuna se kerta, kun 6. luokalla huijasin että olin kirjoittanut aineen, jouduin sitten lukemaan sen luokan edessä ja keksin sen sitten päästäni muiden tirskahdellessa). Nyt tiedän miltä tuntuu seistä lavalla kun minulle buuataan ja päälleni heitetään mätiä tomaatteja (okei no karkkeja, kyllähän sitä nyt pieni liioittelu sallitaan?). No ei se niin haittaa, ei aina voi onnistua! Ei edes joka kerta. (hehheh, tätihuumoria.)

Kaiken kukkuraksi tämä on 98. kirjoitukseni, eli vain kaksi jäljellä maagiseen sataan! Silloin pitää ilmeisesti tehdä jotain erikoista, ja koska macarena-ehdotukseni viime kerralla hylättiin, heitän nyt pallon teille! Ihan mitä vaan tulee mieleen! Puserran luultavasti jonkun "miksi sinunkin pitää alkaa kasvisyöjäksi" tai "how-to-make-yourself-invisible-in-bar" tekstin jos ehdotuksia ei tule, eli ihan vain itsenne takia, heittäkää jotain ehdotuksia. Tai ehdotus? Edes puolikas?

-H-

Texasin hedelmäveitsimurhaaja

Olenko minä ainoa jolle käy näitä sattumuksia?

Tapahtumapaikkana kahden kaverini yhteiset synttärit, valkoinen keittiö.
Saavuin paikalle muodikkaasti myöhässä ja aloin hieman hätäisesti keräämään kasaan lupaamaani boolia. Siinä tohinassa leikkaan appelsiinista sivuttain viipaleita (tiedän, tyhmää) ja tulen leikanneeksi sormeeni. Ja tästä alkaa idioottimaisin osuus. Huudahdin jotain kevyttä, pienen kirosanan tai kaksi, ja taisin ravistaa kättä pari kertaa koska appelsiinimehu vähän kirpaisi ujuttautuessaan haavaan. Ja kuinka ollakaan, verta oli roiskunut JOKA PAIKKAAN. Koita siinä nyt sitten selittää että haava on ihan pieni eikä edes satu, kun naamassa on veriroiskeita ja joka-helvetin-ikinen valkoinen kaapinovi oli sanut osansa. Siinä sitten vessaan hipsiessäni muut jäivät etsimään sormenpalasta, vaikka haava oli valehtelematta ehkäpä kolme milliä pitkä, ja verenvuotokin lakkasi minuutissa... Ja loppuillan sainkin kuunnella hyväntahtoisia vitsejä siitä, mihin sitä verta nyt taas olikaan roiskunut. Tietysti vasta sitten kun ilmaannuin keittiöstä takaisin ihmisten iloille, puolen tunnin jynssäämisen jälkeen. (En tosin putsannut tomaatteja, hehheh, niistä ei huomannut mitään!)
Toisaalta, look at the bright side, sain mutakakun kokonaan itselleni, koska muutaman veripisaran takia kukaan muu ei suostunut syömään sitä. Vaikka yritinkin kovasti vakuuttaa että siitä tulee vaan kivasti lisää rautaa ruokavalioon.
Tosin tämän vastapainoksi verta roisku myös uudelle valkoiselle paidalleni, sille nimenomaiselle paidalle, jonka hinnasta olen valittanut kaikille koska se todellakin on(/oli, RIP) luultavasti kallein ikinä ostamani paita.
Okei, 30e, mutta se on minulle kallis!

Ja iloisempiin aiheisiin: eikö kaikilla ole oikeus olla hieman sadistinen kissaansa kohtaan, ainakin mitä maagiseen PUNAPISTEESEEN tulee? Sain nimittäin viikonlopun naurut (ja kissani kuukauden liikunnat) kun minä nökötin turvallisesti sisällä talossa ja juoksutin Sumpesterniä laaserikynällä pitkin lumihankia- ikkunan läpi. Makasin noin viiden minuutin jälkeen kippurassa lattialla naurunkyyneleet silmissä, kun kissarukkani ihmetteli minne punapiste nyt katosi. Hilarious.
Ja vielä lohdutukseksi kissatädeille, kyllä, minä varmistin että rakas Sumppini tajusi että punapiste on nyt sisällä, eikä se jäänyt ulos paleltumaan odottaen parhaan ystävänsä paluuta.

Ja nyt kun luin nämä tarinat peräkkäin.. Onkohan käänteistä karmaa olemassa?

-H-

 Syyllistävä katse

Lat. Laiskimus Laiskimus

Miten saamaton voi ihminen olla? Uskon että olen jo melko lähellä pohjaa. Minulla VOISI olla kiire kirjoutusten, koeviikon, synttäreiden, muiden kouluhommien, työnhaun ja sen sellaisen kanssa, mutta ei, eipä minulla oikeastaan ole. Luen kirjoja, hengailen koneella, katson leffoja. Enkä tee mitään mistä jäisi merkki maailmaan. Ohhohoijakkaa.

Paitsi että olen kerännyt en-tiedä-pitäisikö-itkeä-vai-nauraa-sarjaani uuden sattumuksen. Olimme perjantaina menossa limpalle (todellakin, uskokaa tai älkää, olimme nimittäin molemmat autolla liikkeellä) kaverin kanssa paikalliseen räkälään, ja kaivoin jo valmiiksi esiin ajokorttini. Kuinka ollakaan, portsari rupeaa epäilevästi silmäilemään kuvaani (hiusten värjäys, silmälasien poisto ja sivujakaus tekevät ilmeisesti ihmeitä) eikä meinaa päästä minua sisään. Kunnes paikalle saapuu pelastava enkelini, hieman ulkomaalaistaustaan vivahtavan näköinen jäpikkä, joka taputtaa portsaria olalle jo tokaisee "Hei camoon, sehän näyttää ihan mun äitiltä! Päästä se nyt sisään." Johon portsari hymähtää ja päästä minut hieman vastahakoisesti sisään. Se on aina kiva tulla verratuksi jonkun äitiin.

Terveisiä peräkylästä,
-H the Babyface-

Haluan.

Krääsää

Lisää krääsää

Tuntematon sotilas pyörä

Tajuttoman hieno

Twilight-pyörä.. Jokaisen koviksen must-hankinta.

Sirppi! Ihan selvä sirppi, eikö?

Sieppi! Idiota! 

 Vähän oli populaa

Joutsenliina

Belissimo! Eli ei mun leipomaa.

Lumpeenkukkaliina